Blogi on jaanyt hieman paitsioon, silla muutin Kosovosta Albaniaan ja aika on mennyt uutta kielta opetellessa ja sopeutuessaan ymparistoon. Seliseli, laiskuus vaan iski..Onneksi on noita kavereita, jotka potkivat minua persuksiin. Saatte nyt tuoretta infoa taaltapain, nauttikaa.

Kosovossa tuli vietettya kuusi viikkoa ja aika meni todella nopeasti. Haikeeta oli jattaa ystavat ja aloittaa kaiken taas alusta nollasta. Suuret kiitokset Kosovoon, viihdyin siella mainiosti. Kiitos uusien ystavien ja rennon ilmapiirin. Ikimuistoinen kokemus reppuuni, en unohda sita ajanjaksoa ja mielellaan kavisin siella uudemman kerran.

Muutto Kosovosta Albaniaan sujui ihan balkanilaisella tavalla. Lentoni olikin peruutettu. Sain tietaa vasta paikanpaalla lentokentalla. Ihan tavallista kuulemma taallapain. Joten hyppasin bussiin, joka menisi turvallisempaa reittia eli Makedonian kautta Tiranaan. Mutta kommunikointi ei oikein pelannut kuljettajan kanssa ja hyppasin vaaraan bussiin, joka meni vaarallista vuoristoreittia pitkin. Aiheutin hieman sydamentykytyksia tyonantajalleni, mutta osaavat ja hullut kuskit hoitivat hommansa mainiosti. Elossa ollaan yha.

Majailen nyt  mukavassa isossa asunnossa Tiranassa, Albaniassa. Kaupunki on todella suuri suurten vuorien ympyroimana. Kommunismi romahti taalla vasta parikymmenta vuotta sitten. Tarkemmin vuonna 1990, mutta kommunismin jalkea ei juurikaan nay. Keskusaukio on tosin uskomattoman avara, mahtipontisuutta ajattelua kommunismin ajoilta jolloin joskus kauan aikaa sitten ei edes ollut autoja. Nyt autot kaahailevat keskusaukiolla tuhatta sataa ja silti se tuntuu valtavalta. Ei voi muuta kuin kuvitella millainen se oli kun autoja ei viela ollut. 

Albania oli taysin suljettu maa aina vuoteen 1990 asti. Kommunismin hajottua alkoi taysin uusi aikakausi.Ihmisia lahti maailmalle parempaa elamaa etsimaan. Tirana on muuttunut todella paljon, jos verrataan kommunismin aikoihin. Korkeita rakennuksia ja bemareita joka puolella. Kopioidaan lansimaista vaatetyylia ja elamantapaa. Naiset pukeutuvat taalla niin, etta voi silmaparkojani. Ne eivat saa olla hetkeksikaan olla rauhassa.

Albanian viittomakieli on todella haastava ja mielenkiintoinen. Ihan suoraan sanoen ei ole niita suosikkejani, silla paljon sormituksia kaytetaan. Joten opettelen kahta kielta samaan aikaan viittomakielta ja albaanien kirjoitettua kielta niin siten kommunikointi sujuu helpommin tyoympariston ulkopuolella. Hyvin olen oppinut naina parina viime viikon aikoina. Ihmiset hammastyneet miten nopeasti opin tata kielta. Mukava huomata vanha kettu oppii viela uuttakin.

Ensimmaiset viikot meni luonnollisesti orientoitumisessa ja sain pitaa pikkulomankin kun Albanian kuurojen liiton ANADin tyontekijat passitettiin ns. pakkolomalle. Ovat tehneet toita kuin hullu viime aikoina. Tyokuorma on niin valtava ja ihmisia niin vahan kantamassa tata vastuuta.

Laksinpikkulomalle Etela-Albaniaan pikkukaupunkiin nimeltaan Saranda, joka on ihan Korfun saarta vastapaata. Kun rannalla lohoillessani nain koko ajan Korfun edessani, joten oli ihan pakko lahta kaymaan siellakin. Korfu on kuuluisa turistirysa ja sen todellakin huomaa hinnoista. Ihan hullun kallista, suosittelen lampimasti tulla Sarandaan Albanian puolelle. Rutkasti halvempaa. Ystavallisempia ihmisia ja yoelamakin on yllattavaa kylla taalla parempaa. Avonainen rantayokerho, mukavan rentoa jorata ihmisten kanssa. Suurin osa tietysti balkanilaisia, silla massaturistit lansimaista eivat viela ole eksyneet tanne.

Mielenkiintoista huomata ettei Albania eroa paljoa Kosovosta yhdesta asiasta. Miesvaltaisuus nakyy, naiset ovat naemma huonommassa asemassa. Yokerhoissa 80% on miehia kuten Kosovossakin, mutta naiset tanssivat ja suurin osa miehista vaan seisovat ja tuijottelevat. Uskonto ei nayttele vahvaa osaa kummassakin maassa, vahan samanlaista kuin luterilaisuus Suomessa. Muslimeja kylla ovat, mutta ei merkitse monelle paljon mitaan. Elamanarvot tosin nakyvat kayttaytymistavoissa. Miehet hallitsevat ja naiset istuvat suu supussa.

Onneksi on uusi sukupolvi, nama nuoret. Nuoret murtavat rajoja liberaalisella ajattelutavalla ja naisetkin ovat aktiivisia. Tamakin nakyy ANADin toiminnassa. Nuoret ovat aktiivisesti mukava, silla ovat todella tiedonjanoisia. Moni nuori on sanonut minulle, ettei koulussa oikein oppinut paljon mitaan mutta ANADin tultua elamaan saivat he viittomakielen ja siten tietoa ennen kaikkea ylpeyden olla kuuro. Pienilla asioilla on suuri merkitys. Nama nuoret todella muuttavat maailmaa. On ilo nahda miten vahvoja ja tiedonjanoisia nama nuoret ovat. ANADilla on hyva tulevaisuus heidan kanssa.

Kuurojen koulussa ei juurikaan viitota, silla koululla on yhteistyo Italian Padovan yliopiston kanssa ja se on oralismiin suuntautunut. Korkeintaan sormitetaan. Sukset ovat menneet ristiin ajat sitten ANADin ja koulun suhteen. ANAD on luovuttanut yhteistyon yrityksesta ja keskittyy enemman lobbaamiseen opetusministerioon.

Jotkut nuoret todella yllattavat minut, silla moni on oppinut viittomaan vasta koulun jalkeen ja viittovat todella hyvin.Taalla yhteiso on pieni, mutta ANAD ottaa avoimesti kaikki halukkaat vastaan ja tukee heita. Niin ei ole Suomessa missa on ansaittava paikkansa yhteisossa ja se ei ole valttamatta helppoa. Yhdessa olemme vahvempia olen kuullut monen sanoneen.

Mielenkiintoisia aikoja eletaan taalla. Kesakuun aikataulu lyoty lukkoon ja tiedossa arkisin tyontayteisia paivia. Viikonloppuisin vapaata, ehtii hyvin lohoilla rannoilla ja viettaa aikaa uusien kavereitten kanssa. Ei ole enaa edes kuukausi paluuseen Suomeen. Aika todella kuluu nopeasti...